Jäämeren rata murskaa saamelaiset alleen

Viime vuosien aikana ja yhä useammin tänä keväänä on mediassa puhuttu niin sanotusta "Jäämeren radasta". Tästä esimerkkeinä vaikkapa: 8.7.2013 Yle Uutiset: Petteri Orpo: Valtion osakkeista rahat Jäämeren rataan 13.6.2016 Mtv: Matkailu hyötyisi ja poronhoito kärsisi Jäämeren radasta – "Vaikea kuvitella, että sen kanssa pystyisi elämään" 5/2017 Demokraatti: Kolumni: Arktisen politiikan mahdollisuuksia ei saa hukata 13.6.2017 Rakennusteollisuus RT … Jatka artikkeliin Jäämeren rata murskaa saamelaiset alleen

Taas? Taas.

Alla olevassa kuvassa on SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen. Taavitsainen (s. 1977) on myös Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Kuva julkaistiin ymmärtääkseni aikavälillä 14.-16. huhtikuuta Instagramissa. Taavitsainen on sittemmin vaihtanut instagram-tilinsä yksityiseksi, joten itse kuvaa ja/tai sen kommentteja emme voi enää nähdä. Veikkaan, että aika monelle tämän kirjoituksen lukijalle on jo selvää, mistä on kyse. Taas kerran on suomalainen pukenut … Jatka artikkeliin Taas? Taas.

Miksi hyväksytte pilkkajournalismin, Suomen Kuvalehti?

Suomen Kuvalehti julkaisi numerossa 8/2017 jutun "Me Sortajat". Tavallisesti en edes tarttuisi tähän koukkuun, sillä kirjoitus on tyyliltään niin räikeää ja provosoivaa, että voi helposti päätellä kirjoittajan luottavan juuri niiden ominaisuuksien tuovan klikkejä. Tavallaan juttua voisi verrata fake-gáktin käyttämiseen markkinoinnissa: huomion herättämisen kiusaus on liian suuri, ja sitten ratsastetaan sen maineella. Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta, … Jatka artikkeliin Miksi hyväksytte pilkkajournalismin, Suomen Kuvalehti?

7+1 argumenttia siitä, kuka saa määritellä saamelaisen

Saamenmaalla eletään poliittisesti tapahtumarikkaita aikoja. Kymmenen vuotta valmisteluissa ollut Pohjoismainen saamelaissopimus on vihdoin päässyt etenemisvaiheeseen. Suomen, Norjan ja Ruotsin kattavalla saamelaissopimuksella pyritään vahvistamaan saamelaisten oikeuksia niin, että saamelaisilla on mahdollisuus edistää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaansa samalla tavalla valtiosta riippumatta. Silti sopimuksen yhteydessä on puhuttu (taas) paljon näennäisesti aiheeseen liittymättömästä asiakohdasta: saamelaismääritelmästä. Tilannetta ulkopuolelta tarkastelevan on ymmärrettävän vaikeaa … Jatka artikkeliin 7+1 argumenttia siitä, kuka saa määritellä saamelaisen

#VIHAPUHE2016-keskustelu

29.11. osallistuin Ihmisoikeusliiton järjestämään Vihapuhe-tapahtumaan (linkki), jossa käytiin keskusteluja eri teemoilla vihapuheeseen liittyen. Olin itse panelistina keskustelussa "Vihapuhe mediassa ja median kautta". Samassa paneelissa olivat keskusteluvetäjien lisäksi myös mediatalojen edustajia, Siirtolaisinstituutin sekä Ihmisoikeusliiton edustajat sekä vierasluennoitsija Albaniasta. Kerron nyt lyhyesti, mitä mietintöjä jäi käteen. Keskustelussa oli paljon sellaista, josta  voisi puhua tuntikausia. Näkökulmaerot ovat vaikeita … Jatka artikkeliin #VIHAPUHE2016-keskustelu

Anteeksipyyntöä odotellessa

Yle julkaisi eilen, 4.11., tämän uutisen: "Valtiolta viimein anteeksipyyntö kaltoinkohdelluille lapsille".  Juttu käsitteli vuosina 1937-1983 koulukoteihin sijoitettuja lapsia ja heidän kaltoinkohteluaan. Luin jutun huolella läpi, ja jälleen kerran minut valtasi kaksijakoinen tunne. Olen puoliksi suomalainen, ja niistä juurista hyvin ylpeä, aivan yhtä paljon kuin saamelaisistakin juuristani. Tunnen velvollisuudekseni tuntea kummankin kansan historian ja kulttuurin, sikäli … Jatka artikkeliin Anteeksipyyntöä odotellessa